27.6 treenailua + kuulumisia

Seballe laitoin keskiviikkona satulan selkään ja ai että, mikä tunne, hevonen kulki ja peppu ei ole kipeä ratsastelujen jälkeen.

Itse ratsasteli alkuu sen 20 min, kun en kehdannut vielä tuoreen tatuoinnin kanssa hirveätä hikitreeniä vetää. Viskasi sitten Jasun selkään ja laittelin kaarevalle uralle ravipuomeja. Itse tuo 20 min aikana tai no sen lopussa sain ihan sikamakeita laukanvaihtoja! Eli meille sikamakeet on mota puhdasta vaihtoa peräkkäin :D

Eile sitten Jasu lähti taas mukaan ja viritteli meille pikkuista jumppaa. Seba oli alusta asti tosi kiva kuuliaien ja hyvä ratsastaa, joten eipähä tuota ratsastusta olisi meinannut millää malttaa lopettaa. Avot sujui alkuverkaksi kuin vettä vaan ja saatiin todella hienoja laukannostoja, sekä lisäyksiä ravissa. Hevonen kulki hyvin, niin tuntui että itselle aikaa keskittyä omaa istutaan. En sano muuta kuin että, PASSION FOR RIDING!





Huomenna onkin sitten Seban pesupäivä ja ylihuomenna kengitys.

Five years with Sebastina

Viisi vuotta, sitten. 22.6.2009, elämääni saapui uusi käänne. Synkkään risukasaan rupesi paistamaan aurinko ja olen onnellinen, että se paistaa sinne edelleen.

Tänää kävinkin tallilla. Vaikka aina muistan "vuosipäivämme", tämän kaiken härdellin keskellä, se on unohtunut pariksi viikkoa ja vasta tallilla ollessani sen tajusin. Kyllä sateli neidille porkkanoita ja vihreää, pusuja, rapsutuksia ja harjausta. Viimeistä Seban lomapäivää vietettiin siis herkutellen ja meitä "juhlien" :)

"14- vuotta ratsuja,ravureita,varsoja ja omia hevosia. Parin vuoden tauon jälkeen selkään ja itku ilosta"

Ystäväni lähti siis tallille mukaan. Oikeastaan tokaisin vain, että käydään moikkaamassa Sebaa. Niin mentiin. Ensin piti vain harjata, loppujen lopuksi lykkäsin kaverini kyytiin, hain vain suitset ja huovan, en paljoa kysellyt. Kyllä sieltä ne onnen kyyneleet tulivat ja itsekin vetistyin.

Olen tähän tyttöön tutustunut vasta hiljattain kunnolla. On ilo omistaa tuollainen ystävä, auttaa, saada tukea ja ennen kaikkea huumoria.

"kesäloma" - kuulumiset

Seba tosiaan viettelee ja on vietellyt juhannusta lomaillen. Ihan hyvä sama, niin onpahan haava varmasti ummessa ensi viikolla, kun treenit jatkuu. Eihän Seballe tule, kuin 4 päivän vapaat, mutta sille pallomahalle tarvitse enempää ollakkaan ja ilman satulaa treenailukaan aina ole ollut mitään huipputreeniä.

Ei muutakun ensi viikolla uudet monot jalkaan ja valmennusta varailemaan! Saadaan taas treenit aluilleen.

Hyvä sauma tässä juhannuksena viettää aikaa Devin kanssa, joka onkin kasvanut jälleen kerran ihan hurjasti! Alle kuva, ihan vain vertailun vuoksi.

                                    Ensimmäinen kuva, kun haettiin Devi ja toinen otettu eilen.

Kävin myös eilen hakemassa itselleni ennenaikaisen synttärilahjan. Synttäreitänihän vietän oikeasti vasta 29. päivä. Tämä teksti merkitsee mulle paljon.

Ilman satulaa sooloilua + kuulumiset

Vielä ollaan menty ilman satulaa, mutta ensi viikolla olisi tarkoitus saada satula selkään. Josko sitä myöten saisi materiaaliakin tänne enemmän, sekä aiheita kirjoittaa.

Haava oli jo ok, ei rupea, mutta kuitenkin vielä täysin karvaton ja ohut kohta, joten loppuviikolla, jos ei aukea tms, niin kokeillaan satulaa.

Tänään sitten "vaihtelu virkistää" - merkeissä hyppäsin hieman ilman satulaa. Näistä ilman satulaa kerroista suurin osa on päätynyt siihe, että maistelen hiekkoja suussa, joten oli ensin vähän jännät fiilikset ja sen näkeekin videolla. Videolla ei olekkaan, kuin ne pari ensimmäistä hyppyä, joten ei tarvitse minun jännitys fiilis hypyistä kommentoida :D Pääasia, että oli hauskaa. Jasu kävi myös lopuksi hyppäämässä ilman satulaa tuollaista yksittäistä kavalettia. Ja tosiaan.. Äänistäkin kuulee, miten mua jännitti, mutta kelpo lehmäponi, kun niin tyynen rauhallinen oli !

ps. Seban dieetti on edistynyt ;)

Devin kuulumiset kuvien ja tekstin kera

Huhhuh on taas pikkumies kasvanut. Tällähetkellä säkää n. 41-43cm ja painoa 16kg ellei jo ylikin, kun viimeksi maanantaina punnittu. Ikää tosiaan 17 viikkoa, eli 4 kuukautta ja viikko.

Herran kasvun mukana tietysti tullut uusia juttuja, kuten miehisyyden näyttäminen meidän mummo-koira Lindalle ja vilautteli jo jalan nostoa ja merkkaamisestakin merkkejä yksi päivä.

Uusina temppuina istumisen lisäksi on tassun antaminen ja maahan meno. Fiksu poika, kun jaksaa keskittyä.

Sitten kuviin ja niiden tunnelmiin.

Tämän aamun kuva! korvia teippailtu ja kerrankin hyvässä asennossa! (ainakin hetken)

Herkkuja odotetaan nätisti

Huilitauko. Alkuun ei uskonut että nukkuiusivat ikinä vierekkäin

Poserausta eriparikorvilla

Suukotteluja Seban kanssa

Tänään yritän napsia kelin salliessa Sebastakin kuvia, jos saataisiin jonkinnäköinen kuvapostaus tänne aikaiseksi. Tosiaan nyt kun ilman satulaa mennään, mitä persaus kestää, niin aikaa tehdä muutakin treenin ohella, esim maastakäsin juttuja ja hyvää aikaa kuvata neitiä!

Yhdestä murheesta kun pääsee, toinen saapuu..

Kävin tänään tallilla ratsastelemassa ilman satulaa. ONNEKSI se olikin alunperin suunnitelmissa, koska Sebalta löytyi mahan alta, juuri satulavyön kohdalta vekki/ palkeenkieli. En tosiaan tiedä mistä tullut, kun vyö tuskin sellaista saisi aikaan.

Aikaisemminkin Seba on pieharoinut tarhassa, saaden sään kohdalle ihanan vekin, jonka takia myös oltiin hetki ilman satulaa, joten epäilen samaa syytä tähänkin.(piehtaroinut siis jonkun terävän puunkappaleen tms päällä?) Tästähän tulee nyt kolmas ilman satulaa "loma".

Onneksi vekki nyt ei vuotanut kummemmin, ollut märkinyt tai kovinkaan arka, mutta satulavyön kohta aina niin hankala, että voi taas hetki kestää, ennen kuin saadaan satula selkään. Ainakin itse saa kunnon treeniä, jos jotain plussaa hakee. Kisat vaan taitavat 18. päivä jäädä välistä.

Heti ensimmäisenähän säikähdin, ettei vanha ojaan kaatumis haava ole auennut, mutta tämä uusi haava olikin siinä vieressä.

Muutin takaisin äidille eron myötä ja täytyy myöntää, että vilinää ja vilskettä on, kun kaksi terrieriä riehuu keskenään. Devikin painaa jo 16kg (kuva vanha)

" Nyt hei kohti niitä tavotteita" - estetreenit 2.6

" Mitä sä jankkaat niitä samoja luokkia?"

Asiasta nyrpistyneenä ja Jasun tsemppaamana estetreenit koostuivat 100-105cm esteistä, joita mentiin jälleen pienratana. Mikä tässä nyt on niin ihmeellistä? Selitän sen alle ranskalaisin viivoin.

- Harvoin hypätään kotitallilla ja maneesissa yli 90cm, jos ei yksittäisiä lasketa
- Vauhtia lisättiin edelliseen nähden
- Mun asennetta muutettiin ( ainakin yritettiin)
- Tästä kohti kilpailuja ja metrin ratoja, kunhan saadaan sama tatsi ja moodi pidettyä yllä treeneissä, EIKÄ rueta lusmuilemaan niillä alle metrisillä esteillä varsinkaan näin kisakauden aikaan.

Alkuunhan Seba ja ehkä vähän minäkin hämmästyttiin pienessä maneesissa olevia metrisiä esteitä ja eka hyppy olikin ihan täydellinen kurautus ja niin oli toinenkin. Tämän jälkeen hoksattiin, että vauhtia persuuksiin ja mennään eikä meinata.

Itse kun maltan vielä olla miettimättä, että tila loppuu kesken, niin joskohan sitten saadaan vielä enemmän luottoa touhuun. Maneesin seinät tulee aina niin nopeasti vastaan, kun täytyy olla niin laiska, ettei jaksa maneesista raahata esteitä kentälle ;)

Alla sitten videota