tiistai 29. maaliskuuta 2016

Potilas voi hyvin

Näin näteillä keleillä on pakko ollut Seban kanssa hoitaa kävelyt ja hengailut ulkona, koska mikäpä sen parempaa, kuin oman kauraturvan kanssa nauttia auringosta ja lämmöstä.


Seba siis tosiaan saa nyt, tai on jo jonkin aikaa saanut jaloitella, pelkän karsinassa olemisen sijaan. Mutta ei me vieläkään 5 minuuttia enempää kävellä. Muuten vain saatetaan kyllä ulkona hengailla kauemmin. Neiti on aina yhtä iloinen, kun pääsee vähän jaloittelemaan.




Haava on erittäin hyvällä mallilla, joten kaikki pahin on selätetty. Nyt vain peukut pystyyn, että vielä vajaan kuukauden malttaisi neiti kökkiä karsinassa, ilman, että rupeaa sikailemaan. Kyllä sieltä välillä kuuluu seinään potkaisun ääniä, mutta onneksi vain satunnaisesti. Ulkona malttaa kävellä kyllä odotettuakin nätimmin, mikä on hyvä, koska uskaltaa sitten turvallisin mielin lähteä nostamaan kävelytyksen määrää.

Tänään myös vähän kokeilin, antaako Heikkipoika mun yhtään kokeilla sen rajoja. Olenko kauhean pelottava täti, vai onko luottamusta yhtään. Ensin otin pyörittelyyn puomin, jonka pyöritin maneesin keskihalkaisijalta omalle paikalleen. Se oli hieman omituista herran mielestä, mutta siedettävissä.

Tämän jälkeen otin kartion jota potkin maneesissa niin, että se aina liikkui samalla eteenpäin ja nousi ilmaan. Heikki oli lähinnä sitä mieltä, että "mitä sää oikei touhuat", eli eipä se sitä hetkauttanut. Tämän jälkeen sama kartio naaman eteen, ja koitin silittää kartiolla Heikin kaulaa, hieman se pelotti ja varovaisesti jouduin tutustuttamaan kartioon. "tämä on se sama kartio, mikä äsken tuossa pomppi". Sain kuin sainkin kolmesti sillä silitettyä Heikin kaulaa. Fiksu jätkä.

Sinne se samaan paikkaan jäi ihmettelemään, että mikä tää kartiojuttu oikein oli, niin minäpä pyllähdin maahan ja odottelin, mitä Heikki siitä tuumaa. Luoksehan se tuli heti ja laski päänkin alas ja haisteli.


Huomenna taas Heikille satula selkään ja harjoitellaan selkäännousua/ selkään menemistä, kuitenkin niin, etten vielä mene selkään asti. Kuuluisan sanonnan kautta = hiljaa hyvä tulee.

Sunnuntaina pääseekin tallikaverien kanssa hevosmessuille! Odotan innolla!

Onko muita lähdössä hevosmessuille viikonloppuna?

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Jälleen uusi lainaratsu!

Eilen pääsin kokeilemaan taas uutta hevosta, joka on uusin tallillamme. Heppa oli siis suomenhevosruuna Leevi.

Leevin olen omistajansa kanssa nähnyt menevän vain westerniä. Kerran heille pidin myös puomitunnin.

Tämän jälkeenhän Leevin omistaja innostui, että minun on mentävä selkään. Oli hän toki nähnyt minut jo useamman hevosen selässä ja tokaisikin aikaisemmin, että "äkkiseltään luulisi, että sinulla on useampikin hevonen täällä". Syynä se, että aina minut nähdessään, minulla on ollut eri hevonen alla, vaikka tiesi, että olen Seban omistaja.

Nyt itse aiheeseen, eli Leeviin. Oikeastaan minkäänlaisia odotuksia ei ollut, koska olen nähnyt hevosen vain westernin/lännenratsastuksen merkeissä (miten sen kukin ilmaisee). Kyllähän mulle kerrottiin, että se on HeC - HeB tasoinen.

Kannukset jalkaan ja menoksi. Hepastahan kuoriutui ihan "uusi" hevonen. Aikaisemmin ajattelin, että se on sellainen laiskan pulskea, mutta ei, oma moottori ja se teki mielellään töitä ja oli todella rehti kaveri. Teki kaiken mitä pyysi, ei minkäänlaista "en halua" asennetta, eikä mitään temppuja

PS. Ikinä en ole vielä näin rehdin suomenhevosen selkään päässyt.. Alapuolella videota!

anteeksi musiikki, en nyt jaksanut ladata mitään ja tein videokoosteen youtuben kautta


keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Sain leikkauksesta kuvia...

.. Joita en viitsi julkaista, koska niissä kuitenkin hevoseni suolisto näkyy ja no eihän se kauhean kaunista katseltavaa ole.. Tiedä sitten, suljetaanko koko blogini, jos sellaisia kuvia julkaisisin.. heh..

Kuvista kyllä huomasi hyvin, kuinka oli suoli mennyt tukkoon. Ihan kuin olisi paalinnaru suolen kuristanut..

Neiti on onneksi voinut kokoajan hyvin.. On pirteä, ruoka maistuu. Vähän liiankin kiukkuisesti ruokaa odottelee, mutta minkäs teet, kun pieniä määriä saa edelleen karsinalevossa. Kaveriakaan ei enää ole, kun ei vielä saa tarhassa olla. Eikä muutamaan kuukauteen saakkaan palata tarhakaverinsa luokse.








perjantai 18. maaliskuuta 2016

Hieno lainaratsu! + kuulumisia

Tosiaan sain nyt viikonlopuksi ratsastettavaksi samalta tallilta olevan suomenhevosen, joka on myös ollut ravuri. Tällä kyseisellä on ikää nyt 8v ja sitä ennen monta vuotta siitä yritetty tehdä ravuria, mutta laukka olisikin kiva.. No.. Laukka on kiva, laukka on laadukas, tiedä, mitä tästä hevosesta vielä tulee, mahtava tapaus!



Ja kyllä tiedän, että oma asentoni ei oli hienoa katseltavaa. Heppa sitäkin hienompi!



Sebaakin saa jo luvan kanssa vähän kävelyttää. Eilen käytiin maneesissa huikeat puolitoista kierrosta kävelemässä. Tänään mentiin jo melkein kolme kierrosta.. Kauheasti ei neitiä saa vieläkään kävelyttää. Vasta reilun kuukauden jälkeen saa kävelytystä lisätä. Haava on kyllä parantunut niin hyvin, että 2kk  kun leikkauksesta kulunut, soitan vielä eläinlääkärille/ Seban leikkaajille, että aikaistetaanko tarkastusta.




maanantai 14. maaliskuuta 2016

Onko hevostasi leikattu?

Alkuun haluaisin kysyä, onko hevosenne olleet leikkauksessa? Millaisessa leikkauksessa?

Seballahan oli leikkaus pieni toimenpide, mutta kuntoutus sitäkin suurempi, kun melkein koko vatsa avattiin. Haava vie Seballa niin paljon aikaa parantuakseen.


Tänään kävi tyttö toisen kerran ulkoilemassa leikkauksen jälkeen. Oli taas niin onnellisen näköinen, mussutti silmät puoli ummessa ja välillä katseli kavereita.




Tänään liikuttelin myös tallikaverini heppaa, joka on parhailaan ulkomailla häämatkalla. Siinäpä sitten toisen tallikaverini kanssa innostuttiin vähän tältä mammutti-suomenhevoselta kynimään karvoja hikiviiloilla!

Sitä karvaa vaan lähti ja lähti vaikka kuinka hinkkasi.. Lähemmäs puoli tuntia hinkattiin ja lopputulos näkyy alla :D Villapaidan tuosta kasasta olisi saanut.





sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

100 lukijaa täyteen ja arvon yllätyslahjan

Niinkuin otsikko kertookin, niin sata lukijaa täyteen ja arvin lahjan ja lähetän postikuluineen!
Lahjan arvo noin 30e..

Jos lukijoita tulee lisää, niin paljastan myös lahjan!


lauantai 12. maaliskuuta 2016

Seban ensimmäinen "ulkoilu" leikkauksen jälkeen

Tänään oli niin mahtava keli niin en voinut vastustaa sitä, että vien Seban ulos Syömään oman pikku satsinsa heinää.





















Tyttö oli silminnähden niin tyytyväinen! Söi korvat pystyssä hitaasti ja nautiskellen. (lue:Seba aina ahmii) Samalla katseli kavereitaan ja nautti kelistä.


Jo kun ulos lähdettiin astelemaan, nousi Seban pää pystyyn ja korvat tötterölle, että "wau pääsenkö mä oikeasti ulos"

Vaikka Seba on helppo käsitellä, laitoin varmuuden vuoksi ketjun leuan alta, JOS se olisi yrittänyt riehua. Mutta eihän se. Kiltti tyttö :) Moottorikelkkakin hissukseen vähän matkan päässä meni ja Seba ei siitäkään välittänyt, vaan jatkoi nautiskelemista. (Lue part 2: Ainahan Seba on tyytyväinen ja rauhallinen kun saa ruokaa..heh.. )



Haavakin tikkien poiston jälkeen ollut oikein hyvä ja tuntuu, että se paranee hyvällä vauhdilla. Eilen se vielä tihkutti verta, mutta tänään ei, vaikka muutama rupi irtosikin. Ensimmäistä kertaa sain sen yksin putsattua kunnolla, kun keksin uuden kikan porkkanan kanssa, jolloin keskittyy vain porkkanaan.

Joka päivä siis käyn Seban harjaamassa, putsaamassa haavan, sekä annan pari kertaa pikkutupot heinää, teen myös ruuat ja siivoan karsinan uudestaan. Kohta päästään jo vähän kävelemään.





torstai 10. maaliskuuta 2016

Ei heikkohermoisille - kuvia haavasta

Tänään oli Seballa tikkien poisto ja ihana tallikaverini, joka klinikkahoitajaksi opiskelee, suostui tikit ottamaan pois, kun on nyt hevosklinikalla työharjoittelussa (missä Seba leikattiin ja hoidettiin).

Hyvä näin, koska hän sai sieltä myös tietoa, miten on tikattu ja miten poistetaan.

Haava leikkauksen jälkeen (seuraavana päivänä otettu kuva)


Seba on ollut nyt aika ärhäkkä viime aikoina, kun haavaa putsaa. Yrittänyt takasilla potkia, joten paremmaksi nähtiin myös klinikan eläinlääkärien kanssa rauhottaa Sebaa kielen alle laitettavalla rauhoittavalla geelillä.

Tikkien poiston ja perusteellisen haavan putsauksen ajaksi, otin Seban käytävälle jotta ei tarvitse karsinassa puruissa ryömiä. Oli siinä sairaanhoitajaakin mukana (toinen tallikaveri) Joka myös tikkien kanssa hieman neuvoi.

On meillä vaan mahtava talliporukka!

Vaikka rauhoitus oli annettu, yritti Seba takasillaan potkia. Haava saatiin putsattua hyvin ja rupea lähti, jotta tikkien solmut näkyvät. Tositoimiin kun ruettiin, saapui myös Seban toinen vuokraana Emma paikalle ja sai avustaa niin, että piti toista etukaviota ilmassa, jottei potkisi niin paljon.

Mitä taaemmas mentiin, tuli myös toinen tallinomistaja työntämään painoa toiselle puolelle, jotta potkiminen olisi hankalampaa.

Kaikki tikit saatiin pois ja tikkien poiston jälkeen vielä perusteellinen haava putsaus.





Tämän jälkeen olikin Seba aivan nuutunut. Ylemmät kuvat on tikkien poiston jälkeen.. Huomioikaa, että rupia saatiin ottaa irti, jotta tikit näkyy kunnolla.



Tuo kielen alle rauhoittava vaikuttaa hitaammin ja pidemmän aikaa, joten oli karsinassa tikkien poiston jälkeen ihan uupunut. Tämä tosin hyväkin, ettei esim yöllä jaksa riehua.

Tarkoituksella, ennen tikkien poistoa, syötin sille enemmän heinää, koska hevoseni tuntien, se on rauhoittavasta aika kauan tokkurassa. Ja niinkuin arvata saattoi, ei se iltaheiniä enää saa syödä. Onneksi annoin viimeiset heinät sille noin 17.15...

Seban vuokraaja Emma sitä varmaan puoli tuntia paijaili ja Seba nojasi hänen käsivarteen ja Emma rapsutteli ja silitteli. Meinasi ihan itku tulla, kun näki, miten toinen piti hepasta huolta! Hän tuli tallille heti koulusta muuten vain Sebaa katsomaan ja paijailemaan. Ihana tyttö!



sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Tallikisat ja uusi projekti ratsu

Noniin.. Tänään oli siis tallikisat meillä keskenään, ihan treenin kannalta. Kisoihin osallistui siis vain meidän tallin ihmisiä.

Niinkuin aikaisemmassa postauksessa jo valaisin, oli mulla siis alla tallikaverin hevonen, jolla menin ristikkoluokan. Hevosella ei ole kuin muutamia kertoja hypätty. Alkuun meni omistaja itse puomiluokan ja sen jälkeen kipusin selkään verryttelemään ristikkoluokkaa varten.



Sain onnekseni Seban vuokraajillekkin lainaratsun kisoihin, kun leikkauksen takia Seba ei voinut osallistua.

Sitten siihen Jaskaan, eli lainaheppaan.. Extempore tosiaan päätettiin, että minä kyytiin ja ristikkoluokkaan.

Alkuun Oli aika vireä ruuna, kun näki esteet ja käynnissäkin tuli sellaisia yhden jalan pukkeja..hah..
Alkuun oli esteen ohitse ravaaminen niin kamalaa, että lähdettiin kuin turusen pyssyn suusta ja sai ottaa heti stopin, että äläpäs nyt sekoile.

Ravissa otettiin sitten pari kertaa molempiin suuntiin ristikko verkkana ja sen jälkeen rauhoittui jo hevonenkin. "pääsenhän mä jo jotain tekemään" Toiseen suuntaan tosin mentiin kaksi peräkkäin viimeisellä kerralla.



Siitäpä sitten radalle. Aloitettiin ravissa. Omia laukkoja Jaska siellä välissä otti. neljännen esteen jälkeen Jaska otti laukan ja kun laukka oli kontrollissa ja rauhallista, jatkettiin loppurata laukassa. Hieno oppilas! Vähän oli tiet hukassa, mutta jokaisesta päästiin yli. Voiko kokemattomalta parempaa suoritusta odottaakkaan :)



Jaska on siis ollut myös ravuri, eli perusasiat vasta ruunalla hanskassa. Jatkossakin kipuilen Jaskan selkään esteiden merkeissä, joten varmasti tänne kuulumisia tulee


lauantai 5. maaliskuuta 2016

Kuulumisia ja toipumista

Seba on voinut hyvin ja ruoka maistuu. Joka päivä olen käynyt harjailemassa ja siinä samalla siivonnut uudestaan karsinan, jotta karsina mahdollisimman puhdas haavaa ajatellen.

Nätti Potilas

Haava on omaan silmään aika kivasti ummessa ja rupea vähän tullut sinnetänne, mutta en viitsi kyllä yhtään niitä repiä. Todella laimealla betadinella pyyhkäisen/tuputtelen, jotta saa ylimääräisen lian ja purut pois. Tämän jälkeen suihkutetaan vielä tököttiä perään.



Tänään meillä oli "porkkanaleikkejä" ja Seba sai myös minun suusta ottaa porkkanan. Isäkin kävi tänään potilasta katsomassa ja muutamat porkkanat syötti. Niinkuin aina isällä on Seban kanssa tapana niin "suu tyhjäksi, niin saat lisää, elä ole hamsteri"  :D 

Emmakin oli tänään mukana ja harjaili Sebaa ja rapsutteli ja pusutteli sen kanssa. Emman blogiin pääset TÄSTÄ

Tänään kävin myös kävelemässä Sipsillä, koska vapaapäivä olisi ansaittu, mutta huomenna meillä on mienet tallikisat puomien ja esteiden merkeissä. Mennään ihan treenin kannalta ja radan jälkeen saa ottaa tehtäviä uusiksi, jos haluaa.


Sipsin perinteinen, "nyt on hinkattava nenää" :D

Huomenna menen tallikisoissa uudella tuttavuudella ristikkoluokan ravissa. Tai olen kerran istunut kyydissä :D Tapaus on myös sellainen, jolla ei kovin paljoa ole hypätty, joten hyvä treeni hänellekkin, kun voi oman maun mukaan mennä.

Alle vielä video Seban estetreeneistä ennen klinikalle lähtöä. Poni oli kiva ja oma itsensä.





keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Seba kotona

Tänään haettiin tyttö kotiin. Oli se ihmeissään kun suojia tungetaan jalkoihin ja sitten mentiinkin ulos.. Kyllä sieraimet kävi, kun pääsi ulkoilmaan. Todella nätisti pikku pätkissä käveli kohti traileria ja heti kun liina saatiin taakse, niin käveli nätisti koppiin. Onneksi ei vastustellut, ettei haava reagoinut.

Matka meni hyvin, meillä oli kamerakin autossa, josta näkee, kuinka heppa kopissa kulkee ja omaan rauhalliseen tapaansa se siellä oli.

Kotipihaan kun kurvattiin niin hirnahteluahan sieltä kuului ja vaikka yritti neitiä jarrutella kopista tulossa, niin aika rivakasti se sieltä poistui. Heti talliin ja loimi ja suojat pois, jonka jälkeen irti ja sai heinää mutustella hetken, kunnes vielä kävin sen harjaamassa kunnolla.

"joko päästäsit irti ni pääsisin jatkamaan syömistä?"

Huomasi kylä neitikin, että kotiin on tullut, kun ruoka maittoi niinkin hyvin, ettei edes huomaisi, että on kipeä ollut. Ämpärillinen melassivettäkin meni heti, vaikka klinikalla siitä oli vain hörpitty.

Toinen niin terhakkana kotona

Siinä sitten harjailtuani laittelin vähän muistilappuja.. Eilen jo yhden laitoin.. Eihän niitä tullutkaan kuin pari.. heh. No laitoin ruuatkin tietysti.


Tässä välissä kävin ratsastamassa supermummo Sipsin pellolla ja radalla, jonka jälkeen vielä laitoin illaksi melassiveden ja vähän vielä heinää ennen iltaheiniä.. Nesteytys on tässä vaiheessa hyvin tärkeä, koska ruokamäärä on pieni.

Hyvin näytti kotiutuvan ja omaan tapaansa söi kaiken heinän mitä sai.. Toivotaan, ettei enää takapakkia tule, esim tyrää haavaan. Josko neiti malttaisi rauhassa tallissa olla, vaikka muut lähtevät ulos.